Mies lähti reissuun, lapset puuhaa hetken omiaan ja mä voin hengähtää! Huomiseen asti tätä vapautta kestää ja aion nauttia siitä.
Mies oli hämmentävän hyvällä tuulella koko päivän, odotin viime hetken räjähtelyä kun tavaroita ei löydy ja minä en osaa auttaa, onneksi pelkäsin turhaan, ei tarvinnut "erota" riidoissa.
Huomattavasti mukavampi kirjoittaa tekstiä koneella kuin puhelimella pienestä näytöstä tihrustaen, ei tarvitse miettiä, että mies ilmestyy selän taakse ja näkee mun kirjoittavan blogia. Vaikka en mitään tunnistettavaa kirjoita, mutta kuitenkin... En ehkä puhu hänestä järin kauniisti täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti